Kolmiodraama

Suurinpiirtein siitä asti kun kääpiöluppatyttö Oona saapui meille, olen miettinyt sen totuttamista yhteen parivaljakko Sakun ja Fionan kanssa. Tänään sitten ensimmäistä kertaa aloin tuumasta toimeen asian suhteen ja vein koko kolmikon pihalle jaloittelemaan aitaukseen.

Noh, yhtä jos toistakin töpöttelyä ja tuuppimista siitä seurasi, mutta hiljalleen meno rauhottui. Vielä en ainakaan uskalla kuitenkaan niitä jättää yhteen asumaan, vaan kokeilen taas toisena päivänä uudelleen mikä on meininki. Jospa siitä kolmikon saisi aikaiseksi!

Fiona tytteli vain kaunistuu päivä päivältä. Se on äärettömän kaunis ja pieni pumpulipallo, jolla parin päivän takaisen punnituksen mukaan on painoa noin 870 grammaa. Kuva puuhkasta tänään:

Fiona on yhä melkoisen ujo. Viime aikoina se on uskaltautunut jo ottamaan esimerkiksi tuoreruokaa kädestä, vaikka aina ennen haukkaamista katsahtaakin minuun epäilevän näköisenä, sikäli kuin tukkansa alta näkee.. :)

Oona puolestaan on yhä reipas ja seurallinen sinisilmä, jolle puntari näytti vastikään 950 grammaa. Mielenkiinnolla odottelen, mitä mahtaa tuoda murrosikä tullessaan, mutta siihen on vielä aikaa - kenties. Toivossa on ainakin hyvä elää. Oonastakin kuva tältä päivältä:

Ja kaiken kruunaakin sitten kuva Sakusta "puhtaanapitopöydällä" eli koirankopin katolla, joka on juuri mukavan korkuinen kanien harjaamisiin ja kynnenleikkuisiin näin kesäaikaan. Humpsis vain, pappa nurin ja kynsisakset käteen :)