Lapatossu ja Lapsukainen

Tuumasin tänään, että nyt on otettava pupujengin vanhimmasta eli Sakusta uutta kuvaa! Saku on yleisesti ottaen sellainen lapatossu, että se näyttää yleensä aivan kuolleelta lahnalta joka kuvassa. Tälläkin kertaa kuvaussessio alkoi tuttuun vetelään tyyliinsä..

Esittävää teatteria: kala kuivalla maalla.

Vaan alkoi sitä ryhdikkyyttä lapatossun rankaan kuitenkin lopulta löytymään. Vähän vuohenputkea nenän eteen, niin hetken lahnailun jälkeen ne meni parempiin suihin ja sitten alkoikin pään pyörittely, että mistähän sitä herkkua mahtaisi saada lisää?

Kun vanhin lahna, anteeksi kani, kuvattu niin sitten vastapainoksi ikuistamaan pupulan nuorimmaista. Kuvat tosin on otettu illan jo hieman hämärtyessä, kameran ISO-arvot katossa, jonka voikin huomata kuvien laatua katsoessa. Vaan hei, eihän sellaista suinkaan kannata katsoa, kun yhden pienen pölypallon suloisuus kirii kaiken sen rakeisuuden ylitse.

Fiona on meillä viitisen päivää asustellut ja ollut todella ujo. Nyt se on parissa päivässä alkanut jo vähän rohkaistumaan. Niin ihana pieni lapsi ♥