Kaksin aina kaunihimpi

Viime lauantaina totutin Sakun ja Fionan yhteen. Koko juttuhan hoitui ihan heittämällä, sillä joidenkin minuuttien pupumaisten pöllyttämisen jälkeen ne tulivat jo toimeen vallan mainiosti.

Mietin silloin, että laitanko ne kuitenkin yöksi vielä sisällä erillisiin asuntoihin, vai jätänkö jo yhteen asuntoon. Asiaa punnittuani päätin kuin päätinkin laittaa ne jo yhteen asumaan. Ja oikein hienosti on mennyt, seniori ja juniori ovat olleet oikein hieno pariskunta :)

* Lipsun lipsun *
Ihanaa.. just siitä.. just siitä..

Pihallamme on tähän asti ollut kaksi kompparikehikoista kasattua nurmikkoaitausta. Koska pupupariskuntia on yhteensä kolme, tuumasin nyt hankkia lisää kehikoita, että saa kolmannenkin aitauksen nurmikolle pystyyn ja näin ollen kaikki kanit samaan aikaan pihalle.

Tänään kannoin kotiin lisää kompostikehikoita. Neljä uutta paketillista, eli 16 kpl kehikoita, joista saa jo yhden aitauksen koottua. Kompparikehikoita on olemassa kahta eri silmäkokoa, isoa ja pienempää ja niiden saatavuus vaihtelee. Tällä kertaa oli myymälässä taas vain isosilmäisiä, joten näistä koottuun aitaukseen ei pikkuinen Fiona pääse ulkoilemaan.. :)

Komppariaitaukset ovat kertakaikkiaan mahtavia, kun niihin saa aina halutessaan ostettua lisää paloja ja tilaa suurennettua. Tällä hetkellä suurimmassa aitauksessamme ulkoilee yleensä Ella ja Martta, jotka kookkaimpina töpöinä ottavat jo sellaisia riemuloikkia, että siinä tömähtää nenä helposti seinään, jos ei ole tarpeeksi hyppytilaa.